Kaupallinen yhteistyö: sytyunestasi.fi

Yöllä hereillä käyminen kuuluu normaaliin uneen. Jos yöheräilyä on enemmän kuin muutama kerta yössä ja se aiheuttaa huolta tai näkyy jaksamisessa, on syytä selvittää yöheräilyn syitä. Omaan uneen ja unenlaatuun voi vaikuttaa.

Asiantuntijoina artikkelissa ovat kokeneet unihoitajat Soile Hällfors ja Armi Luukkonen. Molemmat on palkittu vuoden unihoitajina: Soile Hällfors vuonna 2018 ja Armi Luukkonen vuonna 2022. 

Tähän artikkeliin on ammennettu oppeja heidän vuosikymmenten mittaisesta kokemuksesta unettomuuden, uniongelmia ja uniapnean hoidossa. Untaan miettiville heillä on tarjolla uniapneaan keskittyvä verkkovalmennus.

Armi Luukkonen, vuoden unihoitaja 2022.

Mitä on yöheräily ja milloin se ei ole enää normaalia?

Unihoitaja Armi Luukkonen painottaa, että yöllä herääminen ja satunnaiset huonot yöt ovat tavallinen osa elämää.

“On ihan normaalia herätä 1–2 kertaa yössä ja tiedostaa olevansa hereillä. Ja on normaalia, ettei uni ole aina täydellistä vaan viikossa voi olla vaikka yksi huono yö”, Armi Luukkonen sanoo. “Sitten kun yöheräämisiä on enemmän, voi alkaa miettiä, mistä se johtuu.”

Yöheräilyn syitä kannattaa selvittää etenkin silloin kun:

Millaisia ovat syyt yöheräilyn taustalla?

Yöheräily on usein merkki jostain mieltä tai kehoa kuormittavasti asiasta. Elämäntilanteiden muutokset niin myönteiseen kuin kielteiseen suuntaan näkyvät usein unessa.

Syyt yöheräilyyn ovat yksilöllisiä, mutta yöheräily voidaan jakaa karkeasti kahteen: aamuyön heräilyyn ja läpi yön toistuvaan heräilyyn.

Yöheräilyä aamuyöllä

“Tyypillistä yöheräilyä on käydä hereillä aamuyöllä. Syvän unen jakso on suurimmaksi osaksi nukuttu, melatoniini laskee ja kortisoli nousee. Kehon ja mielen hälytysjärjestelmät ovat herkemmällä”, sanoo unihoitaja Soile Hällfors.

Havahtumisen jälkeen voi kestää hetki nukahtaa. Joku käy vessassa, toinen juo lasillisen vettä, mikä voi auttaa siihen, ettei vireystila nouse liikaa. Tällainen yöheräily ei välttämättä ole syy erityiseen huoleen, jos heräily itsessään ei aiheuta huolta tai väsymystä, tai jatku pitkään.

Syitä aamuyön heräilyyn voivat olla:

Toistuvia havahtumisia pitkin yötä

Joskus heräämisiä on useammin ja ne eivät välttämättä ajoitu pelkästään aamuyöhön.

“Hälytyskellojen pitäisi soida jos heräilee puolen tunnin tai tunnin välein”, Armi Luukkonen sanoo. ”Epänormaaleihin heräämiseen liittyy myös usein oireita, kuten kuiva suu, hikisyyttä rintakehällä, paineen tunnetta rinnalla tai sykepiikkejä.”

Tällaisissa tapauksissa on hyvä selvittää toistuvien heräämisten syitä – tarvittaessa ammattilaisen opastuksella.

Syitä toistuviin heräämisiin voivat olla:

Mistä apua yöheräilyyn?

Yöheräilyn hoito riippuu sen syistä ja yksilön tilanteesta. Monella yöheräily liittyy elämäntilanteeseen, joka menee ohi joko itsestään tai tilanteen käsittelyn kautta.

Kun heräilyn taustalla ei ole sairautta, Armi Luukkonen painottaa itsetuntemuksen tärkeyttä: “Itsensä kohtaamisella ja itsemyötätunnolla on valtava merkitys unenhuollolle.”

Yöheräilyn taustalla voi olla myös unihäiriöitä tai sairauksia. Tällöin itsehoito ei riitä vaan hoitoa kannattaa lähteä selvittämään esimerkiksi terveyskeskuksen tai työterveyden kautta.

“Jos kärsit unettomuudesta, hae apua ajoissa”, Soile Hällfors sanoo. “Elimistöllä on tapana tottua uuteen normaaliin, joten tilanne kannattaa katkaista pian, jotta päivittäinen toimintakyky säilyy hyvänä. 

Tilanteesta riippumatta apua yöheräilyyn on kuitenkin saatavilla. Keinot ovat yhtä moninaisia kuin elämäntilanteet, joissa heräilyä koetaan. Jollekin auttaa itsetuntemuksen parantaminen, jollekin nukahtamisharjoitukset. Joskus vastaus on terveellisen elämän rakennuspalikoissa, kuten liikunnassa ja ravinnossa.

“Jokainen meistä osaa nukkua hyvin, mutta joskus ne keinot on löydettävä uudelleen”, Soile Hällfors kannustaa.

Syty unestasi -uniapneavalmennus on verkossa järjestettävä kurssi, jossa saat tietoa hyvästä unesta ja uniapneasta sekä tukea sen itsehoitoon. Tutustu ja ilmoittaudu.